Pyörä

Kun ilmat alkoivat lämmetä ja ne lähes olemattomat lumet sulaa, Pipa-tyttö alkoi haikailla polkupyörien perään.
Haikailu voimistui, sitä mukaan kun polkupyöriä ilmestyi katukuvaan.

Tyttö katseli mielellään ikkunasta ulkona pyöräileviä ihmisiä. Katseli pyöriä ja luetteli minkä värinen pyörä kenelläkin on.
Kuinka monesti viimeisen kuukauden aika tytön suusta kuului; kun mun isotyttö, mu menee pyöä!"

Eilen päätimme sitten viimein lähteä pyöräostoksille. Tyttö tietysti innostui asiasta kovin, eikä mennyt aikaakaan kun oli jo pukenut vaatteet päälleen. Tosin farkkuhame ja kengät ilman sukkia eivät ihan olleet soveltuvat eiliselle kelille ;)


Kaupasta neiti löysi omansa; hienon tummanpunaisen Nopsan. Tosin ensin neiti ihastui yhteen toiseen pyörään, joka ei värityksellään ja liiallisella tyttömäisyydellään mielyttänyt äitiä. Juuri kun oltiin tekemässä kauppoja tuosta "liian" prinsessamaisesta pyörästä, tyttö muutti äidin mieliksi mieltään ja päätti haluta sittenkin tuon tummanpunaisen pyörän.

Eilen illalla käytiin sitten testaamassa pyörää ensimmäistä kertaa. Otettiin pyörä vielä ensimmäiseksi yöksi sisälle ja koko illan neiti sitä ihasteli. Hyvä, että nukkumaan malttoi mennä.

Tänään kun neiti heräsi, kysyi ensimäiseksi missä pyörä on?!

Eilen neiti ei vielä osannut polkea, kunhan kyydissä istui.
Tänään lähti heti hienosti polkemaan!

Tänään vietiin pyörä sitten pyörävarastoon, mitä neiti ensin kovin protestoi. Onhan se tietysti kurjaa, kun ei voi olla koko ajan pyörää ihailemassa!
Pian tyttö kuitenkin hyväksyi, että pyörä on varastossa. Äidin pyörän vieressä. Omassa pyöräkodissaan.

Vielä juuri ennen nukahtamista tyttö kysyi, että missä Pipan oma pyörä on?
Johon vastasin, että pyörävarastossa, siellä mihin sen juuri veimme. Ja tähän tyttö sanoi, pyörän omassa kodissa.


Mutta tuolta neiti taitaa pian herätä päiväuniltaan.
Ja sehän tarkoittaa vaan sitä, että vaatteet niskaan, kypärä päähän ja ulos pyöräilemään!