Uusi tukka ja uusi peli

Pipa kävi tänään ensimmäisen kerran kampaajalla.
Hiukan hirvitti mitä siitä tulee.
Olen itse moneen kertaan leikannut neidin otsatukkaa, mutta muuten kultakultreihin ei oltu vielä kajottu.

Neiti oli ensin aivan peloissaan.
Tyttöä jotenkin hirvitti ajatus tukan leikkuusta. On tuo vähän peloissaan ollut aikaisemminkin jo otsatukan leikkaamisestakin.
Ajattelin ettei parturoinnista tule mitään, koska neiti tosissaan oli peloissaan.

Kaikki meni kuitenkin pienen suostuttelun ja kehumisen jälkeen oikein hienosti, ja nyt neitokaisella on siisti olkapäille ulottuva tukka. Söpöliini!

Pieneksi reippauspalkinnoksi lupasin ostaa tytölle yhdestä ihanasta lelukapusta jotain pientä.
(Tuolla kyseisessä kaupassa ei kyllä oikein mitään pientä ollut.)
Pitkän miettimisen ja tuumailun jälkeen Pipana valitsi itselleen ihanan eläinaiheisen muistipelin.

Kaupunki reissun jälkeen mentiin kyläilemään mummulle ja papalle.
Pipa halusi heti pelata muistipeliä mummun kanssa. Tosi hienosti peli jo sujuikin. Ainakin äidin yllätti se, kuinka hyvä muisti tytöllä on.
Ja kaikein parasta oli se, että tyttö oli aivan innoissaan jo pelkästä korttien kääntämisestä ja siitä yllätyksestä mikä eläin kortin toisella puolella on. Ei haitannut löytyikö paria. Pääasia kun ei ole vielä se kuka voittaa. Nyt on vain pelaamisen riemua!
Ja voi niitä riemun kiljahduksia mitä pelaamisen aikana kuului!

Mummulassa neiti nautti taas olostaan.
Sai olla taas huomion keskipisteenä. Siellä neiti sitten höpötti ja leikki. Piti koko ajan sitä omaa pientä tössötystään.
Oli jo yhdessä vaiheessa menossa nukkumaan. Yökylään olisi halunnut jäädä.

Illalla piti vielä isin kanssa pelata pari erää muistipeliä ennen nukkumaan menoa.
Nukkamaan pieni menikin sitten itkun kanssa, koska uuttaa peliä olisi voinut pelata vaikka kuinka monta kertaa!