Isä, pappa
Kun olin lapsi, isäni oli paljon kotona. Hän teki vuorotyötä ja oli useasti sen vuoksi myös päivisin kotona.
Hoisi minua ja siskoani paljon. Ihan vauvasta asti. Kylvetti, syötti, leikki, laittoi nukkumaan.
Teki myös kotona ihan samalla tavalla kuin äitini. Siivosi, laittoi ruokaa.
Isäni osallistui meidän harrastuksiin. Kuskasi niihin ja kannusti kentän laidalla. Joskus se minua kyllä ärsyttikin, mutta nykyään ymmärrän sen arvon.
Muistan kuinka isäni luki meille iltasatuja. Hän istui lattialla sänkyyni nojaten ja minä makasin mahallani sängyllä. Nojasin päälläni hänen olkapäähänsä ja katselin samalla kirjan kuvia. Siihen aina nukahdin, kesken sadun.
Muistan myös kuinka pienenä koululaisena tulin koulusta kotiin. Isä oli jo monesti ovella vastassa. Kuuli tuloni koska kukaan ei kuulema juossut rappuja samalla tavalla tömistellen ylös.
Menimme keittiöön ja isä teki minulle välipalan. Samalla kyseli koulupäivän kuulumiset.
Olen ollut onnekas kun isäni on ollut läsnä. On tukenut ja välittänyt.
Rakastanut. Vaikka sitä ei ole aina niin ääneen sanotkaan.
Isälläni ja tytöllä on todella ihanat välit. Lämpimät ja välittävät.
Tyttö viihtyy papan kanssa. Heillä on monesti ihan omat juttunsa.
Mökillä pappa näyttää luontoa, kertoo ja opettaa. Tutustuvat eläimiin ja kasveihin.
Pappa opettaa pajupillin ja saunavihdan tekoa.
Paistavat makkaroita yhdessä ja samalla juttelevat.
Välittämisen näkee molemmista. Kaukaakin.
Isänpäiväkortteja askarrellessamme kysyin tytöltä miksi pappa on kiva, tyttö vastasi; "pappa on kiva koska se niin tykkää musta!"
Mies, isä
Tyttö on ollut aina isintyttö.
Jo pienenä tyttönä Pipa oli haltioissaan kun kuuli ulko-oven avautuvan ja tajusi isin tulevan työpäivän jälkeen kotiin.
Heillä on aina ollut omat juttunsa. Jutut, joihin äitiä ei päästetä.
Isin kanssa höpsötellään, kutitellaan, painitaan, hypitään ja pompitaan.
Mutta isin kanssa myös piirretään, luetaan, muovaillaan ja kyllähän isi leikkii myös niillä barbeillakin.
Isi keksii monesti kaikkea kivaa; isi rakentaa majan jossa voi myös nukkua, isi askartelee paperista keijunsiivet...
Isi on paras kaveri, mutta osaa isi olla myös tiukka ja tarpeentullen komentaakin.
Isi on rauhallinen. Maltillinen. Jaksaa opettaa ja neuvoa.
Ottaa aina mukaan ja antaa tytön yrittää itse.
Isi on turvallinen. Lämmin.
Isi rakastaa aivan ehdoitta. Isi antaa lasten olla sellaisia kuin ovat. Ihailee heitä. Nauttii heistä.
Isi on isi. Maailman paras sellainen.
Turva ja tuki. Meille kaikille kolmelle.
Minulla on kaksi aivan upeaa aikuista miestä elämässäni. Heistä olen onnellinen.
Ja yksi pieni mies, josta toivon että kasvaa isänsä ja pappansa tavoin hyvä mies. Ja hyvä isä.
Ainakin siihen on kaikki edellytykset. Näillä esimerkeillä.
Hyvää isänpäivää!
Mikä on perhe?
1 päivä sitten

2 kommenttia:
Aivan varmasti pieni poikanenkin kasvaa hyvien esimerkkien avulla hyväksi ihmiseksi.
*halaus*
Varmasti.
Kiitos Una.
Lähetä kommentti