Kerho on tauolla tämän viikon, eikä aamusin ole kiire minnekään.
Mukavaa.
Tyttö leikkii huoneessaan ja kuuntelee samalla satua Nalle Puhista. Kuunteli sen eilen ainakin kymmennen kertaa. Nyt osaa sen ulkoa.
On hauskan kuuloinen kun "lukee" sadun samaan tahtiin levyn kanssa. Kaikki menee ihan oikein. Kaikki sanat muistaa.
Kun tyttö oli pienempi, mies testaili tytön muistia. Luki kirjastonkirjoja ja jätti niistä aina joitain sanoja lukematta. Tyttö sitten täydensi lauseet. Muisti kaikki sanat, vaikka oli kuullut sadun vain pari kertaa aiemmin. Oli silloin varmaan reilu kaksi vuotias. Ehkä lähempänä kolmea.
Kävimme eilen pitkästä aikaa kirjastossa. Luimme kirjoja sängyllä pötkötellen. Poika meidän välissämme. Touhuili leluillaan, mutta kuunteli samalla. Aivan kuin jo ymmärtäisi.
Poika nukkuu parvekkeella. Jouduin lykkimään vaunuja lähemmäs puoli tuntia, kun normaalisti uni tulee melkein saman tien.
Kaksi viimeistä yötä ovat olleet ihan mahdottomia. Juuri kun uskoin öiden vähän parantuneen.
Viime yönäkin parahteli itkuun vähän väliä. Välillä vartinkin välein. Mistä voi johtua? En jaksa uskoa allergiaankaan kun ei mitään muita oireita ole. Ja päivisin on niin hyväntuulinen ja hyvinvoiva.
Surkuttelin eilen miehelle sitä, kuinka aina vaan otan pojan rinnalle. Kun en jaksa muutakaan. Saan sitten myöhemmin syyttää vain itseäni kun poika roikkuu vielä viisivuotiaanakin tississä kiinni. Ja yöheräilyt senkun jatkuvat kun on tähän tottunut.
Mies totesi että "pojat nyt tarvitsevat paljon tissiä. Ei tule sitten rikollista." Ihan toivottavaa tietysti. Noin niinkun muutenkin poliisin pojalta.
Tyttö käveli viimeyönä unissaan. Ei ole sellaista ennen tehnyt.
Olin vielä olohuoneessa kutomassa kun tyttö ilmestyi viereeni sohvalle. Tytön yöpaita oli märkä. Yritin kysyä tytöltä siitä, mutta tyttöön ei saanut normaalia kontaktia. Otin tytön syliini ja lähdin selvittämään mistä märkä yöpaita johtui.
Keittiöstä, pojan syöttötuolin vierestä, löytyi sitten pissalätäkkö. Tyttö oli käynyt pissalla keittiössä!
Ei herännyt edes yöpuvun vaihtoon. Aamulla ei muistanut mitään.
Tänään pääsen taas onneksi urheilemaan. Lyömään säkkiä ja hikoilemaan.
Vielä kuva meidän alkuviikon askarteluista.
Onneksi askartelevat paljon kerhossa. Tuo puuha ei jotenkin käy minulta luonnollisesti.
Sateenkaarilinna
prinsessa (tyttö teki toki myös kuningattaren ja kuninkaan)
5 kommenttia:
Meillä Aapo on kanssa pari kertaa kävellyt unissaan, juurikin herännyt tunti nukahtamisen jälkeen ilmeisesti pissahätään. Kerran kävi pissalla keittiössä ja kerran meidän pirtin matolle. Ja ei saanut minkäänlaista kontaktia :)
Toivotaan että pojat unet paranee. Ihanaa kevätpäivää ja viikonloppua murut <3
Hyvä tuo sinun miehen kommentti:D
Meillä esikoinen heräili puolivuotiaasta yksivuotiaaksi öisin tosi usein. Pahimmillaan puolen tunnin välein koko yön. Eikä siihen mielestäni ollut muuta syytä kuin liikkumaan oppiminen, kaveri vaan nousi unissaan pinnasängyn reunaa vasten seisomaan ja vinkui siinä. En edes syöttänyt enää öisin siinä vaiheessa joten nälkääkään se ei ollut. Se oli kamalaa se väsymys! Välissä oli onneksi vähän parempia öitä, aina kun olin jo pitämässä unikoulua tai menossa jonnekin muualle itse nukkumaan, tulikin vähän parempi yö että sain univelkoja pois. Sitten mulle tuli itsellekin univaikeuksia, kun olisi saanut nukkua, en saanutkaan unta kun vaan odotin että koska se taas herää. Mikää tassuttelu ei todellakaan auttanut, mitä siinä auttaisi vaan silitellä kun toinen nousee koko ajan seisomaan (5kk:n iästä!) Huudattamisunikoulua minusta ei ollut myöskään pitämään. Voimia valvomiseen, muista järkätä itsellesi uniaikaa aina kun vaan mahdollista ja mene vaikka muualle yöksi jos menee ihan mahdottomaksi.
Minä muistan tuon, kuinka oma isä luki tahallaan väärin satuja, joita kiikutin luettavaksi aina uudelleen ja uudelleen, ja sitten tomerana korjasin, ettei se noin mene!:)
Eksyin ihan sattumalta blogiisi, ja luinkin sitten monta monta sivua postauksia putkeen. Kirjoitat todella ihanasti arjen pienistä hetkistä ja kuvaat lapsiasi niin kauniisti! Kaikkea hyvää teille :)
Jenni; Tuo unissakävely oli kyllä niin hassu juttu. Se tuli vielä niin puskista. Ihan ensin ehdin jo säikähtää että mikä tytöllä on kun ei saa kunnon kontaktia! Mutta voi että tuolle keittiöön pissaamiselle nauroin kyllä monta päivää!
Riikka; Meillä uskon heräilyn johtuvan myös ihan puhtaasti tuosta liikkumisesta. Nyt poika on melkein lopettanut sen jatkuvan mahalleen kääntymisen unissaan. Sitä teki siis reilun neljä kuukautta! Ainakun uni tuli vähän kevyemmäksi, kääntyi mahalleen eikä osannut siinä nukkua. Eikä edes tuossa tilanteessa itse kääntyä takaisin selälleen vaikka muuten jo osasi. Joten mahallaan sitten huusi kunnes joku kävi pojan takaisin selälleen kippaamassa.
Poika on tosi kova menijä päivisin, eikä ilmeisesti osaa lopettaa sitä menemistään öisinkään.
Tuo ei vielä nouse pinnoja vasten seisomaan. HIEMAN pelottaa se aika kun sitä alkaa tekemään!
Olina; Tuo on tytöstä myös tosi hauskaa. mummulassa hakee aina mummun luettavaksi tietyt kirjat ja pyytää että mummu lukee väärin. Sitten aina korjaa ne kohdat missä mummu tekee virheet :D
Emma; kiitos ja tervetuloa uudestaankin :)
Lähetä kommentti