Jätkä jo 2 kk

Ukko on tänään tasan 2 kuukautta.
Hirmuisesti on tuossa ajassa kasvanut.

Ukko on tyytyväinen vauva. Kun saa tissiä ja välillä vähän sylissä kanniskelua, niin ei muuta juuri tarvitsekaan.
Viihtyy toisinaan pelottavankin hyvin itsekseen.
Keittiön nurkassa sitterissä lepäillessä katselee tyytyväisenä ruuanlaittoa ja muiden syömistä. Onneksi yleensä viimeistään tässä vaiheessa ilmoittaa jotain itsestään. Muuten saattaisi siihen vaikka koko päiväksi unohtua!

Tyytyväinen on, mutta suuttuessaan suuttuukin sitten kunnolla.
Kylpyä ei voi sietää, silloin itkee oikeastaan hysteerisenä (vinkkejä millä saisin tuon pesuihin tottumaan otan mielelläni vastaan!). Ensin luulin, että se johtuu siitä että pelkää sinne veteen putoavansa, mutta nyt kun olen poikaa lavuaarilla pessyt niin suuttuu/pelkää sitäkin ihan yhtä lailla!
Bodyjen päänyli pukeminen ja hattujen laitto on aina yhtä kamalaa. Ja välillä Ukko suuttuu mistä suuttuu. Suuttuessaan alkaa itkemään aivan kasvot punaisena. Itkee, mutta ääntä ei kuulu. Välillä tuntuu että unohtaa hengittää! Raasu.

Hakee paljon katsekontaktia ja innoissaan hymyilee ja naurahtelee kun saan jonkun katseen tavoitettua.

Rinnalla ei ole päivisin enää läheskään niin usein. Heti herättyä ei välttämättä tarvitse syödä. Hereillä ollessaan ei tarvitse enää tissittelyä kolmea kertaa tunnin aikana, niinkuin vielä joku aika sitten.

Päivisin nukkuu paljon. Nukahtaa hyvin omaan sänkyynsä ilman itkuja, mikäli hänet sinne viedään oikeaan aikaan.
Monesti huomaan Ukon väsymyksen vasta liian myöhään, ja silloin nukahtaminen ei onnistukaan niin mallikaasti. Silloin poikanen on nukutettava syliin kävellen ja hytkytellen :/
Tissille Ukko ei enää juuri nukahtele (paitsi tietysti yöllä). Tuo kyllä tahtoisi siihen mielellään nukahtaa, mutta kun niistä pirun tisseistä tuleekin aina maitoa! Kun olisi ihanaa vaan lupsutella tyhjää tissiä ja nukahtaa siihen. Tämä saakin monesti aivan lohduttomat itkut aikaiseksi.

Öisin Ukko nukkuu vaihtelevasti. On toisinaan edelleen tukkoinen, ja jos ei ole tukkoinen niin aamuyöstä nukkuu joka tapauksessa levottomammin.
Unille alkaa vähän kahdeksan jälkeen ja ensimmäisen kerran herää vähän puolen yön jälkeen. Seuraavan kerran herää syömään vaihdellen klo: 2-4. Ja aamuyö meneekin sitten miten menee. Täytyy myöntään etten aamulla enää muista kuinka monesti tuo on aamuyöstä herännyt vai onko edes herännyt. Viiden ja kuuden välissä otan pojan kuitenkin aina nukkumaan viereeni. Tuolloin kun tuo sängyssä ähisee ja touhuilee, mutta äidin kainaloon päästyään nukahtaa heti ja nukkuu siinä paljon paljon levollisemmin.
Ihanahan siinä on kainalokkain nukkua, mutta itsellä uni on tietysti silloin paljon pinnallisempaa.