Pippuriprinsessa

Pippuriprinsessa
purppuraviitta
keittiön pöydän alla
istuu kieli kippuralla.
Leimusilmät,
roihuhuulet,
villin parahduksen kuulet,
viheltävät
hurjat tuulet
tässä salissa.

Pippuri purppura
prinsessa istuu
keittiön pöydän alla
~ Hannele Huovi ~


Jostain se alkoi.
Kiukku. Itku. Raivo.
En edes muista mistä.
Niin tavallinen ja arkinen asia se oli.
Pienelle tytölle jotain suurempaa.
Se sai tavarat kädestä lentämään ja ovet paukkumaan.
Se sai pienen tytön heittäytymään itkien sänkyynsä.
"Ei saa tulla! Haluan olla yksin!"

Itkua, kiukuttelua ja huutoa kuului huoneesta.
Kunnes tuli aivan hiljaista.

Tyttö oli nukahtanut.
Kokonaan peiton alle. Kesken suurten tunteiden.


Tyttö heräsi ja edelleen kiukutti.
Pakeni olohuoneen sohvalle.
Pakoon äidin juttelua ja vauvan itkua.
Ja nukahti uudelleen.



Sohvalta herättyään oli edelleen kiukkuinen.

Syötiin.
Käytiin läpi tytön koko vaatevarasto.
Vaihdettiin vaatteita kunnes se mieluisa mekko löytyi.
Laitettiin Fröbelin palikat soimaan.
Ja tanssittiin niin kauan kun musiikki soi.

Ja kiukku oli tipotiessään.