Meillä on sairastettu. Pienesti.
Tytöllä nousi kuume perjantaina.
Oltiin mummun ja papan luona yökylässä.
Tyttö makoili ja nukkui sohvalla.
Sai banaanilääkkeen ja nukkui taas. Hikoili kuumeen pois.Heräsi hetkeksi ja kiukkuili äidille. Juoksi pois pojan lähettyviltä. Ei kestänyt kovia ääniä.
Meni makuuhuoneeseen lepäämään. Makoiltiin vierekkäin.
Ei halunnut että silitän, mutta sain olla vieressä.
Nukahdettiin vielä molemmat. Käsikädessä.
Kun herättiin, tyttöä kiukutti.
Mummu sai tytön syömään nakkikastiketta ja perunaa.Jälkkäriksi sai suklaamunan.
Kuume oli poissa. Nälkä oli poissa. Väsymys oli poissa.
Ja taas tyttö oli oma itsensä.
Jaksoi touhuta. Juoksuttaa mummua ja pappaa.
Pelattiin monta erää afrikantähteä. Tyttö leikki mummun kanssa prinsessaa.
Heittelivät papan kanssa nalle ja naurattivat poikaa kun me kävimme mummun kanssa saunassa.
Yöunille tyttö nukahti yhdeltätoista.
Lauantaina tyttö oli terve. Ei kuumetta. Ei nuhaa.
Pojalla nousi kuume tiistain vastaisena yönä.
Koko yön oli nukkunut tosi huonosti. Luulin sen johtuvan hampaista. Ikenet kun pullottavat tosi kipeän näköisesti. Uusia hampaita on tulollaan ainakin neljä.Mutta neljän aikaan herätessään poika olikin tulikuuma.
Loppuyön nukkui meidän välissämme.
Aamulla heräsi aikaisin. Ihan liian aikaisin.
Oli kuumeinen kuumelääkkeestä huolimatta. Urheasti jaksoi kuitenkin touhuta lattialla. Leikkiä leluilla ja konttailla ympäriinsä pelkkä vaippa päällään. Välillä kiukutti. Välillä kelpasi vain syli. Välillä ei sekään.Ruoka ei maistunut. Ainoastaan tissi.
Rinnalla viihtyikin. Torkkutelli siinä. Nukkui siinä.
Miehellä oli onneksi vapaapäivä.
Nukuimme pojan kanssa 3.5 tunnin päivunet. Yhdessä. Isossa sängyssä.
Yritin laittaa pojan omaan sänkyyn nukkumaan, mutta poika ei sinne suostunut. (En enää oikein uskalla antaa pojan nukkua meidän välissämme)
Joten nukuimme kainalokkain. Siinä pieni potilas turvassa ja suojassa.
Minä yhdessä ja samassa asennossa. Poika tissi suussa.
Ilta sujui samoin. Ruoka ei maistunut. Poika yritti urheasti leikkiä kuumeesta huolimatta. Itki ja kitisi. Välillä kelpasi vain syli ja välillä ei sekään.
Yön nukkui vieressäni. Heräsin monta kertaa pelästyneenä etsimään poikaa lattialta ja peittojen alta. Mutta poika nukkui tyytyväisenä vieressäni.
Ja nukkuikin melko hyvin.
Aamulla ei ollut enää kuumetta. Vain pieni nuha oli jäljellä.
3 kommenttia:
Minulla on tuo sama possu. Oli vain pakko ostaa se paikallisesta sisustusliikkeestä. Ihana! :)
Sulla on ihana tyyli kirjoittaa. Pienistä lauseista saa hetken kiinni ja itse kuvittelee lopun. Toivottavasti taudit on nyt takanapäin!
Nukenkaulus; Tuo possu on kyllä aivan ihana. Ei ehkä tosin tarkoitettu pienen vauvan unileluksi... Ihastuin tuohon aivan täysin kun se muistuttaa mielestäni niin sitä possua mikä oli Lotalla Astrid Lindgerinin Lotta-kirjoissa! Niitä kun luettiin lapsena paljon :D
pikkiriikkinen; Kiitos. Taudit on onneksi takanapäin. pojalla tosin vähän vielä nuhaa ja yskää. Tyttö on siitä kummallinen sairastaja, että hänellä taudit menevät yleensä päivässä ohi.
Lähetä kommentti