Heräsin aamulla siihen kun tyttö kipusi päälleni ja muiskautti pusun poskelleni.
Pieni mieskin oli jo herännyt ja hymyili onnellisena vieressäni.
Ihanasti alkoi vuoden viimeinen päivä.
Aamupalan jälkeen laitoin pojan jo päiväunille.
Tytön kanssa leikimme kotileikkejä ja siinä samalla vähän siivoilin paikkoja.
Tyttö oli hirmuisen hyvällä tuulella. Selosti koko ajan tekemisiään.
Pojan herättyä leikimme yhdessä.
Keitin pojalle porkkanaa, jota pieni mies suostui lopulta syömään kaksi lusikallista.
Tytön kanssa syötiin edellisen päivän jämiä.
Lähdettiin pihalle. Pakkasta oli 14 astetta.
Poika nukahti vaunuihin heti.
Mentiin läheiseen puistoon luistelemaan. Luistellessa juteltiin tytön kanssa mukavia.
Tyttö leikki vielä hetken puistossa.
Kotona syötiin välipala ja maistettiin piparkakkutalosta kattopalat. Tyttö oli jo monena päivänä kysellyt, koska syödään piparkakkutalo.
Poika jatkoi uniaan vielä kotonakin.
Mies tuli töistä kotiin ja alkoi viimeistelemään makuuhuoneen tapetointia.
Molemmat lapset auttoivat kovasti. Tyttö kaikella mahdollisella tavalla; piti tikkaita pystyssä, mittaili, käytti vatupassia, piirteli merkkejä jalkolistoihin, antoi tavaroita... Poika makoili sängyllä, katseli ja kommentoi. Leikki leuluilla ja söi sukkansa märiksi.
Tein päivällisen kerrankin rauhassa kun lapset viihtyivät niin hyvin remontin parissa.
Ruuan jälkeen katseltiin tytön kanssa lumikki dvd:ltä. Syötiin samalla popcorneja.
Poika touhusi lattialla leluillaan.
Yritin laittaa pojan pienille unille, siinä onnistumatta.
Poltettiin jokunen sädetikku ja ihaltiin niiden loistetta.
Vähän ennen kahdeksaa vanhempani tulivat.
Laitoin pojan nukkumaan ja tyttö jäi vielä leikkimään mummun kanssa.
Lähdimme miehen kanssa ystäväpariskunnalle iltaa istumaan.
Muutamaksi tunniksi. Pojan unien tahtiin.
Ensimmäisen tunnin aikana ajatukset olivat vain kotona; nukkuuko poika vielä vai onko jo herännyt, kuinka kauan on viimeisestä syötöstä, koska poika herää taas syömään jos ei ole jo herännyt.
Toisen tunnin aikana pystyin jo rentoutumaankin enkä ihan koko ajan ajatellut poikaa.
Oli mukavaa. Syötiin hyvin ja juteltiin.
Parin tunnin päästä puhelimeni soi.
Pieni mies oli herännyt melko pian lähdettyämme. Ei suostunut nukahtamaan uudestaan. Oli kyllä ihan tyytyväinen sylissä, mutta väsynyt. Vanhempani olivat yrittäneet nukuttaa poikaa syliin, vaunuihin, viereen. Tuloksetta.
Omaan sänkyyn poikaa ei voinut yrittääkään laittaa. Silloin poika hermostui täysin.
Lähdimme samantien kotiin. Kello oli puoli yksitoista.
Tyttö oli vielä hereillä. Pappa oli hänelle lukemassa iltasatua.
Tyttö halusi nukahtaa verhot auki. Halusi nähdä ilotulitusten loisteen nukahtaessaan.
Poika oli aivan väsynyt.
Ei malttanut nukahtaa tissillekään.
Jäin pojan kanssa sänkyyn lepäilemään ja vielä lisää tissittelemään.
Poika selvästi tankkaili läheisyyttää, vaikka ei hänellä mitään hätää ollut mummun ja papan hoidossa ollutkaan.
Aavistin, että nukahdan siihen itsekin ja pyysin miestä herättämään minut ennen puolta yötä.
Muutaman minuutti ennen päivän ja vuoden vaihtumista mies tuli herättelemään.
Kömmin väsyneenä miehen viereen sohvalle ja siinä sinnittelin yli vuodenvaihteen.
Jokusen minuutin päästä oli kuitenkin luovutettava.
Menin nukkumaan.
Pienen pojan viereen.
Vuosi oli vaihtunut seuraavaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti