torstai 27. toukokuuta 2010

Hulinointia ja rauhoittumista

Poika on kukkunut öisin.
Olen ollut niin poikki, etten muista öistä juuri mitään.
Nyt parina yönä olen todennut, että poika heräilee toisinaan jopa viidentoista minuutin välein.
Ja mitä minä olen tehnyt kun poika on herännyt? Tuikannut tissin suuhun ja jatkanut uniani.
Mitä ilmeisemmin, sillä nyt poika vaatii öisin tissiä vähän väliä.

Pari viime yötä onkin mennyt sitten valvoskellessa. Olen edes vähän yrittänyt rajoittaa tuota tissillä roikkumista. Ja poika on ollut niin surkeana.
Pojan ääni ei ole mikään pieni ja heikko. Kun poika herää, se aloittaa huutamisen täysillä. Ja jatkaa sitä aikas pitkään. Toisinaan en edes jaksa tai kestä kuunnella kuinka pitkään huutaisi. Kun ei rauhoitu millään.
Se konttaa sängyssä. Huutaa silmät ummessa. Etsii tissiä. Yrittää päästä paidan alle.
On niin raasu pieni. Kuinka tuolle voi sanoa ei.

Kun se tietää, että on imetysaika, se hymyilee niin että suupielet ulottuvat korviin asti, taputtaa käsiään ja nauraa.
Ja kun se syö, se pitää samalla onnellista hyrinää.


Se on tissiholisti ja minä olen vielä liemessä sen kanssa.
Miten ikinä saan sen erotettua tissistä?!



Tytöllä on ollut vilkasta seuraelämää.
Tuntuu, että meidän päivät suunnitellaan tytön menojen mukaan.
Ne ovat nyt niin tärkeitä. Ystävät.

Tyttö on kuitenkin vanhempiinsa tullut. Tarvitsee myös omaa aikaa. Aikaa olla ihan yksin.
Yleensä kiireisten päivien jälkeen, kerhon jälkeen, ystävillä vierailujen jälkeen, tyttö menee omaan huoneeseen. Laittaa oven kiinni ja leikkii itsekseen. Tai istuu sängyllä ja lukee.
Rauhoittuu hetken.

Aivan kuin minäkin. Tarvitsen illalla hetken itselleni. Joskus lähden juoksemaan. Joskus istun koneella tai tuijotan telkkaria.
Toisinaan toivoisin että saisin olla kotona ihan yksin. Koko illan. Ihan vain itsekseni.
Ja kuunnella hiljaisuutta.

4 kommenttia:

Meli kirjoitti...

Meillä on samanlaine tissiholisti tuolla. isompikin oli, mutta jotenkin sen sitten vuoden kieppeillä muistaakseni alkoi antaa periksi minun ajatukselle siitä, ettei koko yötä tarvitse tankkailla. Toivon että pienempikin sen keksisi. Eipä tuo oikeasti varmaan tarvitse sitä syömistä yöllä ja läheiyyskin pitäisi olla hoidossa kun vierellä nukkuu...mene ja tiedä. Kun ei raaski alkaa julmaksikaan ja antaa vain olla. Tai ei jaksa.
Meillä on myös pompittu pitkin öitä nyt kun Kirppunen opettelee kävelemään.
Jaksamista ja ihana kuulla että en ole ainoa valvoja, koska tuntuu että kaikkien muiden lapset nukkuvat kuin unelma...

Riikka kirjoitti...

Voi että....tissiholisti. En osaa antaa neuvoja mutta voi olla että "kerrasta poikki"-systeemiä vaaditaan jossain vaiheessa. Voimia sinulle, ymmärrän täysin tuo olon ja että se on kuitenkin helpompaa rauhoittaa toinen tuolla imetyksellä kuin muilla keinoin. Meilläkin semmoinen raspikurkku täällä, huuto on kova heti alkuunsa. Mulla on välillä sama olo kuin Melillä, muiden lapset nukkuu vaan ei meidän.

Mistä tuo ihana kärpässienipaita on? Siis ihan huippu!

SiniK kirjoitti...

Tupsahdin tänne jostain ja oli pakko kommentoida kun tissiholisti kuulosti niin tutulta :)

Meidän neiti oli kanssa todellinen tissitakiainen ja yöllä hänetkin myös tyynnytettiin tissillä. Olin ihan kauhuissani jo etukäteen miten ikinä saan sitä tissittelyä vähenemään...
Jossain vaiheessa kuitenkin huomasin, että vaikka tissi oli edelleen tärkeä, ei siinä viihdytty niin pitkiä aikoja. Sitten vaan alotimme hitaan, mutta tuloksia tuottavan vähentämisen :) Eli pikkuhiljaa me neitiä vieroitimme ja se sopi meille, kun kiirettä ei ollut. Totta kai huutoa tuli, kun tissiä ei toivotusti tullutkaan, mutta meillä puhe auttoi, kun kerroin, että tissiä ei nyt tule (usein sanoin, että tisut nukkuu nyt :) ) Neiti oli silloin reilu vuotias.

Olipa siinä tekstiä! Pointti oli kuitenkin se, että kyllä siitä takiaisen vieroittamisesta selviää :) Kunhan löytää sen itselle sopivan keinon. Voimia!

Kerttu kirjoitti...

Meli; Meilläkin esikoinen oli holisti, mutta ei tainnut ihan pojan veroinen olla! Tytöllä jotenkin se erotus tissistä meni kuitenkin ihan luonnollisesti ja kivuttomasti. Mutta eipä se enää tässä vaiheessa esimerkiksi syönyt enää öisin.
Tytön kanssa tuntui kaikki menevän muutenkin ihan luonnostaan.
Tämän toisen kanssa kaikki ei sitten menkään ihan samalla tavalla.
Pojan kohdalla olen kyllä miettinyt voisiko nuo yöheräilyt ja syömiset johtua myös (tavan lisäksi) siitä läheisyyden tankkaamisesta. Tuo kun ei juuri päivisin viihdy sylissä. Koitan pitää, mutta viihtyy siinä vain ihan pienen hetken ja taas on päästävä tutkimaan maailmaa! Tuo on jotenkin jännä persoona. On niin äidin perään ja haluaa syliin, mutta sitten haluaa siitä kuitenkin heti pois.
Mutta toisaalta kyllä poika yleensä nukkuu sitten ainakin puolet yöstä vieressä...

Riikka; Toivon kyllä että hoituisi jotenkin muuten kuin tuolla kerrasta poikki- tavalla!
Eihän tässä tavallaan ole kiire, yleisesti ottaen jaksan kuitenkin hyvin. Pahimpien öiden jälkeen kyllä haaveilen siitä, että menisin vanhempieni luo nukkumaan. yhdeksi yöksi. Mutta enpä sitä kyllä todellisuudessa raaski tehdä...
Ajatuksena oli myös, että pääsisin tässä kuussa juhlimaan synttäreitäni. En vielä viime kesänä voinut kuvitellutkaan että meidän pian vuoden vanha poika herää öisin lukemattomia kertoja!
Minä kun olen taas sellaiseen hyvään nukkujaan tottunut.

Itse olen taas tämän meidän pojan myötä oppinut, että tosi monissa perheissä on lapset olleet ns. huonoja nukkujia. Ainakin todella monet äidit joiden kanssa olen jutellut ovat näin kertoneet!

Tuo kärpässienimekko on merkiltään Duns sweden. Niitä on kyllä myös siis paitoina. Netistä saa ainakin tilattua. Niitä on myös kaikkia muita ihania!

SiniK; kiitos rohkaisevasta kommentista. Ja tietysti kommentista ylipäänsäkin ;)
Pitää vaan yrittään antaa asioiden mennä omalla tahdillaan. kai. Ja eihän tuossa vierottamisessa ole meillä mikään kiire. Olen kuitenkin ajatellut jatkaa imetysttä yli vuoden jälkeenkin.
Kun vaan saisi nuo yösyömiset vähennettyä. Lopettamisesta en kai tällä hetkellä edes haaveile ;D

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...