torstai 4. marraskuuta 2010

Meillähän nukutaan!

Olen joitakin kertoja kirjoittanut tänne meidän öistä. Mm. tänne ja tänne ja vielä tännekin.
Raivo on siis varsinainen tissiholisti ja on tottunut syömään myös öisin.
Yöt ovat olleet aina risaisia. Ennen vuoden ikää oli tainnut nukkua parhaimmillaan 5 tunnin pätkän.
Ja sen kerran tai kaksi. Koko vuoden aikana.
Muuten on heräillyt. Toisinaan kolmen tunnin välein. Toisinaan jopa 15 minuutin välein.
Unikoulua mietin pitkään. Jotain hellää.
Mutta sitä oli niin vaikea aloittaa. Kun toinen tuntui niin pieneltä. Ja oli helpompaa vaan antaa pojan syödä yöllä. Kun valvottaa ja huudattaa. Ja valvoa itse.
Silittelyt ja tassuttelut eivät tuolle meidän miehelle oikein toimineet. Hän on vaan aina suuttunut sellaisesta.

Lopulta olin jo melkoisen väsynyt ja Raivon ollessa vuoden aloitin pojan "unikoulutuksen" tämän Jay Gordonin ohjeen mukaan. Tai sitä vähän soveltaen. Meille sopien.
Tämä tuntui hyvältä tavalta. Hellältä ja jotenkin järkevältä.
Yöt paranivatkin niin, että poika oli yössä sen seitsemän tuntia syömättä. Tosin heräili edelleen aika useasti, mutta melko hyvin tyytyi siihen, että tissi ei ole saatavilla.
Mutta sitten tuli yhtä aikaa viisi hammasta ja aivan järkyttävät yöraivoamiset! Lopulta luovutin.
Ja taas oltiin lähtöpisteessä heräilyiden kanssa.

Poika vaati tissiä tunnin välein ja jos ei tissiä saanut, raivosi. Siis todellakin raivosi. Huusi, kiljui, karjui, kieppui, väänsi, käänsi, potki ja löi. Itse jo epäilin että pojalla on oikeasti joku hätä. Se oli niin kamalaa se raivo.
Yritin pysyä kovana ja olla antamatta tissiä. Mutta lopulta itkin pojan kanssa. Ja annoin sen syödä.

Yöt menivät siis huonompaan.

Raivo heräili illan aikana monta kertaa. Siis jo ennenkuin olimme menneet miehen kanssa nukkumaan. Huomasimme tällöin, että jos minä menin poikaa rauhoittelemaan, poika raivosi minulle. Itki ja huusi kunnes annoin pojan syödä. Jos mies meni poikaa rauhoittelemaan, poika yleensä nukahti melkein heti.

Joten lopulta mies ajoi minut pois makuuhuoneesta.
Vajaa viikko meni niin. Kahtena ensimmäisenä yönä Raivo heräili jokusia kertoja. Syötin hänet kaksi kertaa, muilla kerroilla mies sai pojan nukahtamaan ihan hetkessä.
Seuraavana kahtena yönä poika heräisi vain pari kertaa ja söi kerran.
Ja sitten seuraavina öinä poika nukkui koko yön syömättä. Heräsi (tai itkahti unissaan?) muutaman kerran ja mutta nukahti kun mies laittoi unilampaan soimaan.

Tässä samalla järjestelimme kotiamme uuteen uskoon ja viikonpäästä tästä "unikoulun" aloituksesta Raivo siirtyi nukkumaan omaan huoneeseen.
Omassa huoneessaan on nukkunut nyt pian kuukauden. Ei syö enää öisin. Eikä juuri koskaan enää heräilekään öisin.
Nukkuu omassa sängyssään heräilemättä koko yön. Ainakin klo: 20-06!

Aamulla sitten köpöttelee omasta huoneestaan meidän makuuhuoneeseen (pääsee pois pinnasängystään). Huutaa kuvaan ääneen "MOII" matkalla ja kiertää sille puolelle sänkyä jossa minä nukun. Sanoo "tittii" ja kiipeää kainaloon. Ja aamutissille!

En olisi ikinä, en IKINÄ, uskonut että yöt voisivat muuttua näin hyviksi näin nopeaan.

Näin jälkikäteen tunnen kyllä itseni melko tyhmäksi.
Kun tämä kävikin näin helposti. Miksi ihmeessä emme tehneet näin aiemmin.
Odotin kamalaa huutoa. Itkua tissin perään. Mutta eipä poika itkenytkään tissin perään kun äiti ja tissi eivät olleet samassa huoneessa!!
Mutta toisaalta, ehkä tämä ei olisi sujunut näin hyvin jos olisimme sen toteuttaneet aiemmin. Ehkä nyt oli vain juuri se oikea aika. Kun Raivo oli jo tarpeeksi iso ja kypsä.
 


6 kommenttia:

Riikka kirjoitti...

Kuulostaa helpolta, ainakin näin tästä luettuna. Meillä jonkin sortin vieroitus/unikoulu varmaan kanssa pian edessä. Täytyypä tutustua tuohon linkkiin. Meillä joka tapauksessa mies hoitaa yöt joten se ratkaisu ei auttaisi. Ja pullo vaaditaan erittäin kovalla kirkunalla 1-2 krt yössä + tutinnosto 3-5 krt yössä. Huoh. Vaikka en mä voi valittaa kun nukun eri huoneessa.

Sanelma kirjoitti...

Ihana pikkuinen Raivo♥ Ihan noita samoja ajatuksia oikeasta ajoituksesta olen miettinyt mielessäni nyt muutamana päivänä (ja yönä) kun meillä on ollut unikoulu käytössä. Kaikelle taitaa olla oikea aikansa.

-Satu- kirjoitti...

Meilläkin asuu tissiholisti. Monesti olen harkinnut unikoulua, mutta laiskana olen jatkanut samaa rataa eli tyrkännyt vain tissin suuhun öisin.

Ehkäpä meilläkin voisi toimia vieroitus jos minä menisin eri huoneeseen.

Hymy nousi huulille, kun luin teidän aamuista. Niin söpöä. Pikkuinen kömpii omasta huoneestaan, sanoo "tittii" ja kiipeää viereesi aamutissille. Olenkohan mä jotenkin vinksahtanut kun mun mielestä tuo tissin huhuilu on pikemminkin suloista kuin noloa :)

Anna kirjoitti...

Meilläkin on taisteltu saman asian kanssa. Meidän tyttö on kyllä paljon Raivoa pienempi. Mutta nukkunut aina huonosti. Nyt 7,5 kk vanhana meidän oli pakko saada hänet nukkumaan paremmin. Minä rupesin jo olemaan ihmisraunio: itkin, sain paniikkikohtauksia ja nukahdin kerran auton rattiinkin (meiltä ei pääse mihinkään ilman autoa). Aika samat keinot ovat olleet käytössä. Omaan sänkyyn siirto, yöimetysten lopettaminen ja muut hoitamassa heräilyjä. Harmi vain, ettei meillä ole omaa huonetta tytölle. Vielä meillä ei olla lainkaan noin pitkällä, kuin te olette. Mutta ihana lukea, että toivoa on.

Sonja kirjoitti...

Ihanaa että teillä nukutaan noin hyvin!

Meilläkin yöt paranivat huomattavasti tissittelyn loppumisen jälkeen ja nyt viimeisimpänä tutista luopumisen jälkeen, mutta ei meillä kyllä vieläkään täysiä öitä nukuta ;)

Kerttu kirjoitti...

Riikka; Helppoa se olikin! Siksi olo onkin vähän hölmöllä! Meillä kyllä ehdoton asia oli se, että mies hoiti heräämiset. Muuten meillä valvottaisiin vieläkin... Ja oikeastaan mies käy vieläkin tyynnyttelemässä pojan takaisin uneen jos tuo yöllä herää. Koska minulta poika alkaa edelleen vaatimaan tissiä öisin.
Raivo ei ole koskaan tuttia syönyt. Joskus toivoin että söisi. Että saisi tutin avulla yöllä nukkumaan. Mutta nyt olen tyytyväinen ettei syö sitä. Eipähän tarvitse juuri noita tutin nostoja öisin tehdä.
Toivottavasti teilläkin poika alkaa pian yöt nukkumaan.

Unelma Säleikkö; Kävinkin blogiasi lukemassa (Kiva blogi ja kirjoitat todella kauniisti). Täytyy tulla vielä paremalla ajalla uudestaan!

Ciancia; Pitkään itsekin vain annoin pojan syödä öisin. Koska se oli paljon helpompaa. Päivisin kun en voinut edes nukkua, koska tyttö ei nuku enää päiväunia...
Jos aiotte jotain unikoulua pitää, niin kannattaa kokeilla tuota, että mies hoitaa heräämiset. Ei se varmaan kaikilla toimi, mutta aina kannattaa yrittää. Lapsi kuitenkin haistaa kuka viereen tulee, vaikka oliskin vielä unessa.

Raivo osaa sanoa tissi ihan oikein. Mutta kun haluaa tissiä, niin sanoo "titii". Minustakin on vain herttaista kun poika pyytää päästä tissille. Et ole viksahtanut. Tai sitten olen minäkin. Minusta imetys on kuitenkin luonnollinen asia (vielä näinkin "ison" lapsen kanssa) ja rinnat sitä varten tehdyt.

Ja täytyy vielä todeta, että poika ei ole koskaan yleisellä paikalla pyytänyt tissiä tai työntänyt kättään paidan sisälle (mitä kyllä kotona tekee). Silloin on kaikkea muuta kiinnostaa ympärillä niin paljon ettei tissiholisti tissiä edes muista!

Anna; todellakin täytyy mennä oman jaksamisen mukaan! Toivottavasti teilläkin alkaisi tuottaa tulosta.

Sonja; Kyllä meilläkin toisinaan heräillään. Mutta onneksi kuitenkin suurimman osan öistä nukkuu heräämättä. On nyt tosin ottanut tavaksi herätä kuudelta ja silloin otan viereen ja tissille. Siinä sitten torkutaan vielä tunti tai kaksi :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...